Etu SEEPE (CEP) e daɗondirgol naatugol siiziyem ko hitaande 2026 : dokkal laamu laawol puɗɗe waɗaama ley lekkol Untaani ley ngalluure Fadan Ngurma ley ndewgu Gulmu.
Puɗɗe etu baawe jannde lekkol (SEEPE) e daɗondirgol naatugol siiziyem ko hitaande 2026, hokkaama e ndee talaataare 2 lewru jeegaɓurdu hitaande 2026 ley leydi men ndii fu. Ley Gulmu, wo lekkol Untaani A, jeyaangol e Yemre sarwiisi hooreejo hawju lekkol (SEEB) nde Fadan Ngurma 2 ndee, woni ko jaɓɓii nelaaɓe Guvernema tawdaaɓe e Musey Matiyaas TARAWOORE, battaa kiilniiɗo gollanooɓe yimɓe leydi, e Porfeseere Ajimaa COMMBIYANO, battaa kiilniiɗo jannde dowuure, tewtugol annde e gollitirɗi kesi e Madam Fatumata BAKO/ TARAWOORE, jokko battaa kiilniiɗo faggudu e kaalisi laamu, kawjotooɗo keesu laamu, faa kokka laawol puɗɗe SEEPE e naatugol koleesi.
Hooreyaaku nguu batu yowaama dow battaa kiilniiɗo jannde leyiire, jannde haalaaji finaatawaa e ɓantaare haalaaji finaatawaa, Musey Jak Sosten DENNGARA.
Illa e leereeji arani subaka ndee, deeƴere e subinaare ngoni ko taykanoo ley nokkuure etu ndee. Caggal nde kiilnotooɓe eteteeɓe ɓee noddunoo inɗe maɓɓe dey njangi jamirooje laamu nih, golleeji cegilorɗi fuu ngaɗaa no sarɗiiji njamiri.
Battaa laamu Jak Sosten DENNGARA mo hooreeɓe laamu e jannde nokkuure ndee ɗowtunoo oo, waɗi anniya dey seeki huulngo arano ngoondunoongo ɗereeji etu ɗii. Ɗum holli hokkugol laamu puɗɗe etu ley ndewgu nguu. Fadde puɗɗe ɗee, ɓe piiltoke e janngirɗi ɗii faa ɓe ngorgina eteteeɓe ɓee faa hokka ɓe hoolaare, cuusal e ciiñal ley golle.
E oo wawtu, hooreejo jannde leydi e battaa en ɗowtuɓe o ɓee njowtii ummagol kala ndaaranooɓe jannde dey miccini daranagol Guvernema faa hokka etuuji ɗii njaaki lobbi e no tiiɗormaaji ngoodiri ley leydi men ndii nih fu.
Musey Jak Sosten DENNGARA yettii sanne du, daraniiɓe ndeenaagu saabe daragol muɓɓen wawtu fu e gollidal hakkunde maɓɓe. Ɗum na ɓeyda hoolaare waɗugol etuuji ɗii ley jam e deeƴere ley kuuɓal leydi men fu. O yettii sanne tinnitaaje ngaɗaaɗe banngal ekkitingol jannginooɓe, mballa banngal annde janngingol e segilingol gineeji. O wi’ii, « ko haani waɗeede fu waɗaama faa etuuji ɗii njahira no wooɗiri ».
Limle Sarwiisi ndewgu Esti kawjiiɗo jannde cukaloy pamaroy, jannde lekkol e haalaaji finaatawa na kolla tinnagol ndaaranooɓe jannde e ɓeydagol sukaaɓe rewɓe ley jannde.
Ko ndee hitaande 2026, ndewgu Esti na tawdaa eteteeɓe mbinndiiɓe 11 522, ley ɗon rewɓe wo 6 163 dey worɓe wo 5 359. Faa heɓee hawju etuuji lobbu, cuuɗi etu 251 segilaama ley nokkuuje etu 79 e jeɓe hawju etu (Ziiriiji) 28 tawaaɗi ley jeɓe sarwiisiiji hooreeji hawju lekkol (SEEB) ndewgu 23.
Reentingol jannde du ardinaama ley gollal ngal. Saabe ɗum, janngooɓe jom en male 41, ɓe rewɓe 19 na tawaa ley etuuji hikka ɗi.
Senndugol eteteeɓe ley Porvensi kala
Porvensi Gurma ɓuri jamaa dey na tawdaa alkadara % 65 dow adadu ndewgu nguu fu :
Gurma : eteteeɓe 7 607 ley maɓɓe rewɓe wo 4 101 dey worɓe wo 3 506; nokkuuje etu (santiriiji) 40; jeɓe hawju etu (ziiri) 12 ;
Ñaaña : eteteeɓe 2 306 ley maɓɓe rewɓe wo 1 266 dey worɓe wo 1 040; nokkuuje etu 21; jeɓe hawju etu wo 08;
Tapowa : eteteeɓe 965 ley maɓɓe rewɓe wo 485 dey worɓe wo 480; nokkuuje etu 12; jeɓe hawju etu wo 05;
Kompiyennga : eteteeɓe 438 ley maɓɓe rewɓe wo 195 dey worɓe wo 243; nokkuuje etu 04; jeɓe hawju etu wo 02;
Komonjaari : eteteeɓe 206 ley maɓɓe rewɓe wo 116 dey worɓe wo 90; nokkuuje etu 02; jeɓe hawju etu wo 01.
Lekkol Untaani A hollii tinnitaare ley reentingol jannde e semmbe jannde Burkina. Ndee nokkuuje etu nde hooreejo SEEB, Musey Lamudi TANKUWANO, Ensipekteere jannde lekkol e jannde haalaaji finaatawaa, tabintini na jaɓɓii eteteeɓe 280, dey ley maɓɓe rewɓe wo 133 e worɓe 147.
Ndee nokkuure na taykoraa hawritingol janngooɓe ƴuuruɓe e gereji keewɗi. ley maɓɓe ɓiɓɓe wuro wo 203 dey weerɓe ɗum woni janngooɓe dogguɓe gure muɓɓen wo 77. Ɗum na holla muuyɗe hooreeɓe jannde e daranagol taa jannde suka faay go’oto taƴa, faay ɓe rafi ndeenaagu torri ɓee.
Ko ɓeydata du, gollirgol keyɗintine annde jannde na teddinaa toon. Nokkuure ndee na tawdaa etirteeɓe e haalaa men finaatawaa Gurmankoore 22. Ley maɓɓe rewɓe wo 10. E tawta eteteeɓe 7 ƴuuruɓe e cuuɗi jannde Paaserel (SSAP).
Ley leydi men fu, wo eteteeɓe 341 732 ngoni ko naati etu SEEPE e daɗondirgol naatugol siiziyem ko hitaande 2026.
